Tänäänkin pakkaamista ja peltien puhdistamista. Ja tuhannen karjalanpiirakan päivä, mikä tarkoitti myös sitä, että tyhjensin ja puhdistin sen sadan litran riisipuuropadan. Jonkunverran myös niitä piirakoita rypytin.
Munkkipata roihahti aamulla oikein kunnon liekkeihin, mutta sammui padan kannella. Minä en ollut siinä munkkeja paistamassa, mutta näin tilanteen. Se munkkipata lähti sitten iltapäivällä ulos koko leipomosta...
Työharjoittelijoista vieläkin asiaa: tänään paikalle tuli joku poika ammattikoulun suurtalouskokkilinjan toiselta luokalta. Oli kuulemma kysellyt harjoittelupaikkaa ja puhelimessa oli luvattu. Nyt tuli sitten hakemaan nimeä sopimukseen. Eipä saanut kovin positiivista vastaanottoa keittiöpuolen työntekijöiltä: "Mitä! Harjoittelija! Taas! Kahdeksi kuukaudeksi! Ei me jakseta mitään töitä keksiä!" Sai kuitenkin nimen paperiin ja lähtiessään toivotti vielä työn iloa. Liekö tarkoitettu ironiseksi kommentiksi?
Valitus harjoittelijan tulosta jatkui kyllä vielä pitkään eikä poika varmaan ensi viikolla saa kovin innostunutta vastaanottoa. Onkohan kaikilla työpaikoilla samanlaista?
Plussaa:
- Päivä meni sentään aika nopeasti.
Miinusta:
- Leimasin ihan liikaa Parasta ennen -tarroja porkkanasämpylöihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti