Viikkotiedote

Ei jaksa kirjoittaa mitään joka päivä, ja sitten perjantaina ei enää muista, mitä viikon aikana on tullut tehtyä...

No, ainakin pipareita ja kahta eri sorttia piparitaikinaa, Paraisten ja Kukkolan...englantilaista hedelmäkakkua kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla meni pieleen...ja solttiksia, suolaisia voitaikinaleivonnaisia, joissa homejuusto-pippurituorejuusto-aurinkokuivattu tomaattituorejuusto-minivihanneskuutiotäyte.

Yksi työ päivässä ja kahdeksantuntisia päiviä, tarkoittaa paljon luppoaikaa, joka ei välttämättä ole niin hauskaa miltä se kuulostaa. Pakko kuitenkin olla leipomossa ja näyttää siltä, että olisi jotain tekemistä.

Jaksokin vaihtui eilen, vielä sitä ei huomannut, mutta ensi viikolla jatkuu taas yritystoiminta, mikä tarkoittaa leipomisen sijaan välillä ruoanlaittoa: joulukaloja ja laatikoita myytäväksi.

Ja sitten pitäisi ihan todella keskittyä työharjoitteluasioihin. Pari paikkaa olisi kyllä nyt jo, mutta vääränlaisia. Siis kun siellä pitäisi antaa näyttö. Ei aavistustakaan, minkälainen.

Kristallinkirkasta...

...pitäisi nyt olla ainakin kristallipullan teko. Tosin seuraavan kerran, kun niitä tehdään joskus keväällä, olen varmasti taas unohtanut sen.

Olin tällä viikolla ylöslyöjänä, eli muotoilijana. En siis tehnyt taikinoita enkä paistanut. Tein ainakin voipullia, neliöviinereitä, tummaa jyväleipää, ohraleipää, ruisleipää, munkkeja... Näin loppuviikosta ei enää edes muista, mitä kaikkea.

Ihan totaalisesti en onnistunut mitään pilaamaan. Jos kolmiomunkit eivät nousseet ja jyväleipä repeili nousussa, vika oli todennäköisemmin jossain muussa, taikinassa tai paistossa.

Tällä viikolla oli syyslukukauden ensimmäinen koe, ravinto-opista. Ja eilen olin parturi-kampaamo-osastolla kaksi tuntia hiushoidossa. Siis ei väriä tai leikkausta hiuksiin, vaan jotain syvähoitoaineita ja otsonihoitoa ja pari kolme pesua siinä välissä. Hiukset ainakin olivat pehmeät ja sileät kaiken sen jälkeen.

Bullia ja possu, joka halusi paeta...

...niinkuin minäkin välillä.

Tällä viikolla olen ollut paistaja. Todella paljon tuotteiden jälkikäsittelyä, eli varsinkin viinereiden koristelua. Lisäksi kermakarpalopullia, hypnoosipullia, kolmiomunkkeja ja munkkipossuja, joista yksi tahtoi aivan selvästi lähteä pakoon ennen joutumistaan munkkipataan...

Tänään oli tarkoitus korvata parin tunnin poissaolo ensiaputunneilta, ja sitten selvisikin että tunnit on siirretty perjantaiksi, eli jos huomenna sitten. Onneksi ei sentään ollut siirretty keskiviikoksi, kukaan ei olisi kuitenkaan muistanut ilmoittaa minulle, ja ohi olisi mennyt. No, tänäänkin ihan turhaa vaatteiden vaihtoa, kun jouduinkin sitten takaisin leipomoon.

Loppui se tämäkin viikko

Päivä tietysti alkoi epäonnistumisella voikreemin teossa (Miksi ohjeessa ei voi lukea, miten se pitää tehdä eikä pelkät aineet? Ekalla luokallako se piti oppia? Oppivatko kaikki muut? Miksi aina jouduin tekemään taikinaa ja tiskaamaan silloin kun muut saivat tehdä voikreemiä? Miksi en viime vuonna saanut olla kondisryhmässä koskaan? Vai onko voikreemin teko vain semmoinen "no kyllähän se pitää osata jokaisen opettelemattakin" -juttu?).

No jotain kreemiä lopulta valmistui ja kääretortut pääsivät myyntiin. Ei mitään kovin herkullista, tropical-täyte on liian kirpeää ja voikreemi rasvaista ja vähän suolaista, niinkuin niiden hintakin: yli 8 €/kpl.

Pieleen menee enemmän kuin kunnolla

Kylläpäs tänään sai taas muistutuksen kuinka epäonnistunut olento olenkaan. Joka päivä tietenkin olen, mutta sitä ei aina huomaa näin selvästi. Koko päivän kaikki meni pieleen ja siitä sai kyllä kuullakin.

Tein kääretorttuja. Samasta määrästä taikinaa joku toinen sai eilen kuusi torttua, kun minä sain vajaat kolme. Täytettä oli liikaa, rulla liian löysä, myöhästyn pari minuuttia liian usein, ja jos joskus iltapäivällä kaikki työt on tehty eikä loppusiivousta voi aloittaa saatan jopa istahtaa lepuuttamaan jalkojani puoleksi minuutiksi eikä sitä saa tehdä kun meidän luokalla saa istua vain yksi joka istuukin sitten lähes koko ajan ja tuijottaa.... Alkaa käydä hermoille koko homma niin että vakavasti täytyy miettiä koulun lopettamista.

Talviaika

Viime viikonloppuna kellot sitten taas siirrettiin talviaikaan. Teoria- ja leipomoluokkienkin kellot oli siirretty; ei enää 17 minuuttia vaille kymmenen niinkuin koko syksyn, vaan talviaika on tasan kaksitoista.

Sitruunapullia eilen, perunapiirakoita tänään... Pitkiä ja jalkoihin käyviä päiviä, mutta kovin paljon en ole aikaan saanut tällä viikolla. Pari päivää vielä samassa ryhmässä, ainakin kääretorttuja kai pitäisi tehdä.