Koulut käyty tältä vuodelta

Eli eilen viimeinen päivä, tai tunti haahuilua koululla ja noin puolen tunnin joulukirkko.

Alkuviikko meni yritystoimintatuntien ruoanlaitossa, tein lanttulaatikkoa ja glögiä. Ja keskiviikkona perusteellinen siivouspäivä.

Todistusta tai muuta vastaavaa dokumenttia ei jaettu paperin säästämiseksi, numerot näkee netistäkin. Uskomatonta kyllä, mutta sain piparkakkutalo- jne. kurssista (siis siitä, jolla kaikki meni pieleen) kolmosen eli kiitettävän!

No, tänään alkoi siis yli kahden viikon joululoma. Blogi jatkuu tammikuussa...

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoille!

Viikko koulua ennen joulua

Ja tietysti hirveä kiire koko ajan. Tai ainakin kiireen tuntu, semmoinen olo, että pitäisi tehdä hirveästi jotain mutta sitten kuitenkaan ei tiedä mitä.

Maanantaina neljässä tunnissa tein vain parin litran koe-erän glögiä, ja tiistaina kuudessa tunnissa erän herrasväenleipiä, joita niitäkään ei vielä edes täytetty.

Keskiviikkona tumman joululimpun taikina ja loppupäivä etikettejä joulumyyntituotteisiin. Niihin menikin sitten kyllä arvioitua enemmän aikaa ja vaivaa.

Ja tänään torstaina neljä ensimmäistä tuntia misteleitä ruusumassasta (jouluhalkojen koristeeksi) ja toisen neljän tunnin aikana vain hedelmäisen joululimpun taikina + loppusiivousta ja vähän jotain hinnastopäivitystä.

Tietysti on niin, että jos ei tee paljon, ei tee paljon väärinkään. Ja ehtii huomata senkin, että ei aina onnistu  muiltakaan: tälläkin viikolla on valmistunut suolaisia joulutorttuja, vuokaan tarttuneita kakkuja ja totaalisesti epäonnistuneita piparitalon osia.

Halonhakkuuta

Jouluhalkoja tehtiin eilen. Pieleen meni sekin niinkuin kaikki muukin koko ajan, mutta hyvältä näytti.

Ja lyhyen kolmipäiväisen viikon aikana myös joulupullia, tyrväänlimppuja, ruisleipiä, joulutorttuja ja ei-yhtään-hyviä manteli-suklaakierrepullia. Sekä etikettejä joulumyyntituotteisiin.

 PS. Käpymassan koostumus EI ole valtionsalaisuus ja minulla ON "yläkerran" lupa kirjoittaa blogia.

Kakkuteoriaa ja kaamea rikos

Alkoi sitten opintoviikon mittainen kakuntekokurssi. Tänään ei itse tehty mitään, vaan katseltiin neljä tuntia kuinka opettaja teki kakkuja. No, kai siinäkin jotain oppii, mutta muistaako mitään kun itse pääsee niitä tekemään, se onkin eri juttu. Siinä sivussa tuli otettua aiheesta 190 valokuvaa.

Tämä viikko alkoi syksyn toisella ja tietääkseni viimeisellä kokeella. Tiistaina yritystoimintaa, mutta oikeasti leivoin tummia joululimppuja keskiviikon jouluaterialle.

Niin, se kaamea rikos. Söin pasteijan, jota ei olisi saanut; oli menossa johonkin tilaukseen, mutta mitenkäs minä sen olisin tietänyt...

Viikkotiedote

Ei jaksa kirjoittaa mitään joka päivä, ja sitten perjantaina ei enää muista, mitä viikon aikana on tullut tehtyä...

No, ainakin pipareita ja kahta eri sorttia piparitaikinaa, Paraisten ja Kukkolan...englantilaista hedelmäkakkua kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla meni pieleen...ja solttiksia, suolaisia voitaikinaleivonnaisia, joissa homejuusto-pippurituorejuusto-aurinkokuivattu tomaattituorejuusto-minivihanneskuutiotäyte.

Yksi työ päivässä ja kahdeksantuntisia päiviä, tarkoittaa paljon luppoaikaa, joka ei välttämättä ole niin hauskaa miltä se kuulostaa. Pakko kuitenkin olla leipomossa ja näyttää siltä, että olisi jotain tekemistä.

Jaksokin vaihtui eilen, vielä sitä ei huomannut, mutta ensi viikolla jatkuu taas yritystoiminta, mikä tarkoittaa leipomisen sijaan välillä ruoanlaittoa: joulukaloja ja laatikoita myytäväksi.

Ja sitten pitäisi ihan todella keskittyä työharjoitteluasioihin. Pari paikkaa olisi kyllä nyt jo, mutta vääränlaisia. Siis kun siellä pitäisi antaa näyttö. Ei aavistustakaan, minkälainen.

Kristallinkirkasta...

...pitäisi nyt olla ainakin kristallipullan teko. Tosin seuraavan kerran, kun niitä tehdään joskus keväällä, olen varmasti taas unohtanut sen.

Olin tällä viikolla ylöslyöjänä, eli muotoilijana. En siis tehnyt taikinoita enkä paistanut. Tein ainakin voipullia, neliöviinereitä, tummaa jyväleipää, ohraleipää, ruisleipää, munkkeja... Näin loppuviikosta ei enää edes muista, mitä kaikkea.

Ihan totaalisesti en onnistunut mitään pilaamaan. Jos kolmiomunkit eivät nousseet ja jyväleipä repeili nousussa, vika oli todennäköisemmin jossain muussa, taikinassa tai paistossa.

Tällä viikolla oli syyslukukauden ensimmäinen koe, ravinto-opista. Ja eilen olin parturi-kampaamo-osastolla kaksi tuntia hiushoidossa. Siis ei väriä tai leikkausta hiuksiin, vaan jotain syvähoitoaineita ja otsonihoitoa ja pari kolme pesua siinä välissä. Hiukset ainakin olivat pehmeät ja sileät kaiken sen jälkeen.

Bullia ja possu, joka halusi paeta...

...niinkuin minäkin välillä.

Tällä viikolla olen ollut paistaja. Todella paljon tuotteiden jälkikäsittelyä, eli varsinkin viinereiden koristelua. Lisäksi kermakarpalopullia, hypnoosipullia, kolmiomunkkeja ja munkkipossuja, joista yksi tahtoi aivan selvästi lähteä pakoon ennen joutumistaan munkkipataan...

Tänään oli tarkoitus korvata parin tunnin poissaolo ensiaputunneilta, ja sitten selvisikin että tunnit on siirretty perjantaiksi, eli jos huomenna sitten. Onneksi ei sentään ollut siirretty keskiviikoksi, kukaan ei olisi kuitenkaan muistanut ilmoittaa minulle, ja ohi olisi mennyt. No, tänäänkin ihan turhaa vaatteiden vaihtoa, kun jouduinkin sitten takaisin leipomoon.

Loppui se tämäkin viikko

Päivä tietysti alkoi epäonnistumisella voikreemin teossa (Miksi ohjeessa ei voi lukea, miten se pitää tehdä eikä pelkät aineet? Ekalla luokallako se piti oppia? Oppivatko kaikki muut? Miksi aina jouduin tekemään taikinaa ja tiskaamaan silloin kun muut saivat tehdä voikreemiä? Miksi en viime vuonna saanut olla kondisryhmässä koskaan? Vai onko voikreemin teko vain semmoinen "no kyllähän se pitää osata jokaisen opettelemattakin" -juttu?).

No jotain kreemiä lopulta valmistui ja kääretortut pääsivät myyntiin. Ei mitään kovin herkullista, tropical-täyte on liian kirpeää ja voikreemi rasvaista ja vähän suolaista, niinkuin niiden hintakin: yli 8 €/kpl.

Pieleen menee enemmän kuin kunnolla

Kylläpäs tänään sai taas muistutuksen kuinka epäonnistunut olento olenkaan. Joka päivä tietenkin olen, mutta sitä ei aina huomaa näin selvästi. Koko päivän kaikki meni pieleen ja siitä sai kyllä kuullakin.

Tein kääretorttuja. Samasta määrästä taikinaa joku toinen sai eilen kuusi torttua, kun minä sain vajaat kolme. Täytettä oli liikaa, rulla liian löysä, myöhästyn pari minuuttia liian usein, ja jos joskus iltapäivällä kaikki työt on tehty eikä loppusiivousta voi aloittaa saatan jopa istahtaa lepuuttamaan jalkojani puoleksi minuutiksi eikä sitä saa tehdä kun meidän luokalla saa istua vain yksi joka istuukin sitten lähes koko ajan ja tuijottaa.... Alkaa käydä hermoille koko homma niin että vakavasti täytyy miettiä koulun lopettamista.

Talviaika

Viime viikonloppuna kellot sitten taas siirrettiin talviaikaan. Teoria- ja leipomoluokkienkin kellot oli siirretty; ei enää 17 minuuttia vaille kymmenen niinkuin koko syksyn, vaan talviaika on tasan kaksitoista.

Sitruunapullia eilen, perunapiirakoita tänään... Pitkiä ja jalkoihin käyviä päiviä, mutta kovin paljon en ole aikaan saanut tällä viikolla. Pari päivää vielä samassa ryhmässä, ainakin kääretorttuja kai pitäisi tehdä.

Kortteja ja kyniä...

...jäi tästä viikosta.

Sain Ensiapu 1 -kortin, vaikka kuusi tuntia koulutuksesta puuttuukin. Parin viikon päästä kuuntelemaan puuttuvat tunnit jonkin raksalinjan kanssa.

Kyniä, esitteitä ja vähän sekalaista sälää jäi saaliiksi eiliseltä käynniltä Elintarvikemessuille Pirkkahalliin, eikun Tampereen messu- ja urheilukeskukseen noin virallisesti. Matka junalla ja neljä tuntia perillä, ja sen jälkeen vielä vapaata shoppailua noin toiset neljä tuntia. Jalat väsyivät aika lailla ja lopulta kaikki muutkin paikat.

Kahtena leipomopäivänä olin taikinantekijä, ja tänä vuonna ryhmäjako toimii niin ettei sitten muuta tarvitse tehdäkään. Eli lihapiirakka-, juhlapitko-, tomaattileipä- ja perunarieskataikinoita.

Syyslomaltapaluu

Alkoi sitten mukavasti tämäkin viikko...Juuri kun olin ehtinyt ennen syyslomaa iloita siitä, etten joudu koko syksynä enää samaan ryhmään Ei-tee-koskaan-mitään-henkilön kanssa, niin päädyimpäs sitten koko teoriapäiväksi parityöskentelyyn sen kanssa...Argggh!!!

Siis syysloma venähti sitten osaltani vähän pidemmäksi, kun aloitin hyvissä ajoin, eli toissa viikon tiistaina. Tuli tehtyä pieni Saksanristeily. Siis Ruotsinristeilyhän on semmoinen, että ollaan samassa laivassa Tukholmaan ja takaisin välillä maissa käymättä. Niin tämä oli sitten vastaavanlainen Saksanristeily, maissa tuli käytyä vain tax freessä, koska sitä ei rahtipaatilla http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?mmsi=230007000&header=true ollut.

Kolme päivää konditoriaryhmässä

Nyt on vähän eri systeemi kuin viime vuonna, jolloin ryhmä ja tehtävät vaihtuivat joka päivä. Eli nyt samassa ryhmässä koko viikon, saa tehdä loppuun useampipäiväiset työt.

Keskiviikkona karjalanpiirakoita, jotka paistettiin torstaina; ja talonpojanleipiä (pikkuleipä), jotka myös paistoin torstaina ja pakkasin vasta tänään; torstaina lime-jogurttihyydykekakkuja, jotka viimeisteltiin tänään...ja siinä sivussa lohi- ja metvurstipaistoksia ja toscapiirakoita uudesta toscajauheesta.

Kakut siis tehtiin jogurtista ja pinta lime-sitruunamehusta liivatelehdillä hyydyttämällä. Ja pohja Digestive-keksimuruja ja voita. En sanoisi kovin herkulliseksi, mutta kai joku tykkää...

Kolme peräkkäistä päivää tuntuu kyllä jaloissa, vaikka onhan se tätä ollut ennenkin.

Apua!

Oli sitten ensimmäinen kerta ensiapua. Eihän se teoriaosio mitenkään vaikeaa ole, samat jutut on saanut kuulla ja lukea monta kertaa, mutta en ymmärrä miksi se opettaja vaati minua kertaamaan elvytysharjoituksen ties kuinka monta kertaa, mutta kaikki eivät tehneet sitä opettajan nähden ollenkaan.

Tasavertainen kohtelu olisi ihan kivaa muutenkin, kuten siinä, että ensin kielletään menemästä samaan harjoittelupaikkaan, jossa on ollut, mutta toiset saa kuitenkin mennä. Sitä voi sitten perustella harjoittelupaikkojen vähäisyydellä, mutta voisihan niitä vähiäkin paikkoja vaihtaa keskenään.

Muutenkin työharjoittelupaikan (tai työssäoppimispaikan) etsiminen stressaa jo nyt, vaikka jakso alkaa vasta helmikuussa. Kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista; paikassa pitäisi oppia jotain, mutta toisaalta olisi valittava paikka, jonne on työllistymismahdollisuus, eikä ne kaksi ehtoa kohtaa...

Koulussa oli nyt alkuviikolla joku Hyvinvointi virtaa -tapahtuma, jota en kyllä huomannut muusta kuin jaetuista pinsseistä.

150. blogiteksti

Uusi jakso ja uudet aineet. Ensiapukurssi alkaa ensi viikolla, samoin ravitsemistieto. Sitä varten täytyy pitää ruokapäiväkirjaa viikon ajan. Taidan aloittaa jo huomenna, niin pääsee sitten siitäkin.

Salasanoja pitää nyt muistella Wilmaan ja Moodleen. No en varmaan opi niitä edes käyttämään, kun tänään selvisi, etten kaikista tietokoneen A- ja AB -korteista ja tietokoneasentajan ammattitutkinnosta huolimatta ole opiskellut tietotekniikkaa niin paljon, että saisin ammattikoulun tutkintotodistuksen. Kun niistä ei ole saanut arvosanaa, ja tarvittaisiin semmoinen.

Tänään oli todella pitkästä aikaa koko päivä teoriaa. Tuntui niin puuduttavalta istumiselta, kun on joka päivä tottunut jo seisomaan ja kävelemään leipomolla.

Viimeiset kaalit ja muut marjat

Leipomoalan yrittäjyysopinnot alkavat olla tämän syksyn osalta ohi. Huomenna viimeinen torimyyntipäivä, eli tänään valmistukseen lähtivät viimeiset kaalipiirakat, lanttuleivät ja omenapullapiirakat. Itse tein puolukkaleivän juurta, jota varten keitin hilloksi loput kylmiöstä löytyneet puolukat.

Jossain välissä laskettiin viime keskiviikon torimyynnin tuotto. Aivan yllättävät noin 150 euroa, tuntui silloin niin hiljaiselta päivältä, että olisin veikannut korkeintaan jotain kahdeksaakymppiä.

Muuten olikin sitten lyhyt päivä, vain neljä tuntia. Äärimmäisen epätodellinen olo, kun kotiin pääsi jo kahdentoista jälkeen. Eipä ole tänä syksynä moista tainnut ennen kokea.

Valokuvaus oli tänään päivän päätteeksi. Olipa ensimmäinen kerta minkään koulun luokkakuvassa, kun joudun eturiviin istumaan. Yleensä olin aina pituuteni vuoksi jossain taaempana.

Pieleen menee ja kunnolla, osa 5 ja viimeinen

Siis finaalissa tämä murotaikinakurssi, ja pieleen meni tänään murokupit omena- sekä kuningatartäytteellä. Liian vähän täytettä vaikka tein ohjeen mukaan, eli ohjeessa oli virhe, mutta niihinhän ei saisikaan luottaa. Lisäksi tähtipursotukset eivät ottaaneet onnistuakseen.

Linna valmistui, lisäsin vain pienen "vallin" marsipaanista vallihaudan reunalle. Tiistaina tein muutaman lumpeenkukan, eikä se muuta tarvitse.

Nyt edessä enää kurssin kirjallinen työ, jota olen sentään tehnyt jo monta tuntia, mutta monta tuntia taitaa olla silti vielä edessä.

Niin ja ihan viimeksi tänään dippasin ties kuinka kauan pakastimessa olleet bebe-leivokset keltaiseen pomadaan. Vähän liian valuvaan pomada taisi olla, saa nähdä miten jähmettyvät. Pakastimessa taas, siis.

Ei juuri kauppa käynyt...

Tänään oli sitten torimyyntivuorossa minä ja pari muuta. Viisi tuntia seisomista torilla tuulessa ja sateessa (no, yksi sadekuuro päivän aikana). Mutta hiljaista oli, tuotteet eivät menneet kaupaksi juuri lainkaan.

• ei yhtään kurpitsasalaattipurkkia
• 4 purkkia kurpitsavoita (11:sta)
• 1 purkki porkkanamarmeladia
• 1 purkki omena-karviaishilloa
• noin 4 pulloa punaherukkamehua
• ehkä 16 palaa kaalipiirakkaa
• 3 tai 4 puolukkaleipää
• pari laatikkoa omenapiirakoita ja
• yhtä vähän suppilovahveropiirakoita

Tuottoa ei tullut lasketuksi päivän aikana, mutta ei se montaa kymppiä ollut.

Taas tiikeripullaa

Toiseksi viimeinen kerta kokkioppilaiden kanssa. Samoja tiikeri- ja kermavadelmapullia kuin viikko sitten.

Iltapäivällä vielä pari tuntia kaalin keittämistä piirakkaa varten ja siinä sivussa Loch Nessin merihirviö ja pari joutsenta linnan koristeiksi.

Ohi on tämäkin viikko

Onneksi pitkä viikonloppu edessä. Väsyttää aika lailla, eilenkin meni koulussa viiteen.

Tänään oli vuorossa piparkakkutalokurssin talot, eli vaaleasta taikinasta jotain piparkakkutalon tapaista. Tein linnan. Ennemminkin ehkä linnanraunion, tai oli se pystyssä ainakin vielä silloin, kun koulusta lähdin.

Linnan alusta on tehty parin kolmen viikon takaisesta liikaa vaahdottuneesta suklaaleipätaikinasta, jonka kaulin oman vanhan pyöreän alumiinivuoan päälle ja rajasin sopivankokoisella kakkukehällä.

Linnan seinät siis santaikinaa ja "liima" valkuaisspritsiä, kuin myös sininen vesi vallihaudassa. Jotain pientä marsipaanista voisi siihen vielä tehdä ensi viikolla, jos ehtii. Muuten valmis. Jos kiinnostaa, tässä linkissä alkuperäinen linna, jonka kaavoja käytin.



Eilinen kului taas torimyyntituotteita tehdessä. Sekoitettua voitaikinaa kaalipiirakkaa varten ja kurpitsavoita, joka lopulta taisi onnistua, vaikka aika monta sitruunaa sitä varten väärin raastinkin...

Päivä Tampereella

Tai koulupäivää vain aamulla pari tuntia + junamatka, sitten loppupäivä muuta shoppailua.

Viralliseen ohjelmaan kuului käynti Ensimetrissä eli Uusyrityskeskuksessa kuuntelemassa joku luento ko. paikan toiminnasta. Sitten käynti Tampereen kauppahallissa, jossa oli tarkoitus tutustua paikan leipomoalan yrityksiin. No olihan siellä noita, ainakin 8. Joitain hintoja tuli kirjoitettua muistiin, ja otettua muutama kuva Viialan leipomon vähän erilaisemmista herkuista.

Ai niin. Olin jo lähtemässä kauppahallista pois, kun joku kysyi, saako minulta kysyä gallupkysymyksen. Vastasin kyllä, ja päädyin välähdykseksi illan Ajankohtaiseen kakkoseen.

Koululauantai

Omituista olla koulussa lauantaina. Ei tämmöistä ollut "silloin ennen". Onneksi nytkin vain yksi kerta vuodessa.

Aamulla hirveä kiire saada valmiiksi kaikenlaista myytäväksi ja ruokalaan. Ja sitten yhtäkkiä yhdentoista aikaan kaikki työt oli tehty. Vähän siivousta ja sai lähteä. Jotenkin omituista kyllä se, että päivän kutsuissa ajaksi mainiittiin 9 - 13, mutta tosiasiassa yhdeltä oli enää paikalla tuskin ketään.

Jossain välissä sentään ehdin viimeistellä torstain tartalettini. Tai no, laittaa niihin suklaakuviot päälle, ja siinä se.

Valmisteluja

Tänään tehtiin vain valmisteluja huomista kotiväenpäivää varten. Munkkipossuja ja korvapuusteja. Ja muut tekin muutakin. Kaikki kylmiöt täynnä pullia ja sämpylöitä. Ja joka ikinen pelti käytössä.

Pursotettavia suklaapikkuleipiä tein ihan valmiiksi asti. Koristeeksi suklaasilmä.

Huomenna siis todellakin on koulupäivä, vaikka on lauantai. Ei kauheasti huvittaisi mennä, mutta kai sitä täytyy. Kouluun liittyviä kirjallisia tehtäviäkin olisi joskus tehtävä, mutta iltaisin ei jaksa eikä ainakaan nyt viikonloppunakaan ehdi. Jos sitten joskus...

Pieleen menee ja kunnolla, osa 44, eiku 4, eiku...

Ehkä ei niin paljon mennyt tänään pieleen, kun en paljon tehnytkään. Ainoastaan mandariinitartaletteja.

Eilen sen sijaan meni vähän pieleen, kun tein kaurasämpylöitä, enkä huomannut liottaa kaurahiutaleita. No kun kirjan ohjeessa ei ollut semmoisesta mitään mainintaa. Hyviä niistä silti lopulta tuli.

Kuviakaan ei ehdi ottaa

Tänäänkin niin kiireistä, etten sitten lopultakaan ehtinyt ottaa kuvia omenapiirakoista, joita olin tekemässä. Yhteensä niitä tehtiin yli 200. Ja eilen yli 400 pikkuleipää. Ei toistaiseksi kuvaa niistäkään.

Määrästä saattaa päätellä, että omenapiirakat olivat aika pieniä. Oikeasti ne olivat kyllä omenapullia, ja muuten olen sitä mieltä, että piirakka on aina niin iso leivonnainen, että se on tarkoitus syödä paloina.

Pitkä viikonloppu edessä

Tai no kolme päivää, mutta ihan tarpeeseen. Joka päivä koulun jälkeen olen ollut täysin poikki.

Tänäänkin taas kouluun seitsemän jälkeen. Kuusi tuntia enkä juuri muuta ehtinyt kuin 90 pullaa tehdä. Päärynämarenkileivoksia leikkasin ja muutaman tarteletin viimeistelin, ja rahtasin runsaasti tavaraa Vakipaikkaan. Eilen yltiöoptimistisesti ajattelin tehdä muffinseja ja kenties ensi viikon tilausta varten pikkuleipätaikinaa, mutta enpä sitten kuitenkaan ehtinyt.

Pieleen menee ja kunnolla, osa 3

Murotaikinasta moneksi -kurssin kolmas leivontapäivä, ja miten muutenkaan olisi voinut käydä? Tein omenahyvettä täsmälleen samoista aineista samoilla määrillä kuin toinen opiskelija, ja hyveet olivat samassa uunissa yhtä aikaa. Toinen onnistui, mutta minun tekeleeni ei vain kypsynyt. Lopulta kuivui ja melkein paloin päältä, mutta ei tainnut sisältä olla kypsä sittenkään.

Huomista varten tein pullia kylmiöön. Siihenkin tein taikinan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta omituisen vetelää ja tarttuvaa se oli. Aamulla saa nähdä, ovatko pullat vielä muodossaan, levinneet pitkin lattiaa vai räjähtäneet kylmiön seinille.

Ensi viikkoa varten tein tartalettipohjia. Kerrankin onnistuin kaulimaan tarpeeksi ison santaikinalevyn, joka peitti kerralla kaikki 40 vuokaa. Siitä eteenpäin onnistuminen ei olekaan ollenkaan varmaa...

Etikettejä

Ja lisää etikettejä. Ainakin yli sata. Hilloihin ja mehuihin.

Harmillista, kun viime viikolla liimatut etiketit olivat kylmiön kosteudessa rypistyneet ja menettäneet kiiltonsa, ja nyt niin kävi lopuillekin, kun ne täytyi liimata kylmänkosteisiin pulloihin ja purkkeihin. No, ei voi mitään. Toivottavasti kestävät ainakin niin kauan, kun tuotteet saadaan myydyksi.

Miljoona leivosta

Tai no "vain" 250 puolukka-valkosuklaamoussetartalettia koulun uuden rakennuksen peruskivenmuurausjuhlaan. Kamala kiire, kun puolenpäivän aikoihin alettiin niitä tekemään, ja juhla alkoi kolmelta. Tosin kahvitarjoilu taisi olla vasta joskus neljän jälkeen.

Aamupäivä oli tänäänkin maanantain tapaan kokkiluokan ohjausta.Tänään ei leivottu mitään, vain kreemi- ja suklaapursotuksen sekä marsipaanityön kokeilua. Koska ensi maanantai on vapaapäivä, niin nyt on puolet näistä maanantaista takana. Jotain sentään sekin.

Pieleen menee ja kunnolla, osa 2

Murotaikinasta moneksi -kurssi jatkuu yhtä huonoissa merkeissä kuin alkoikin: mazariineja tehdessä lämmitin pomadaa liikaa, minkä vuoksi leivoksista ei tullut niin kiiltäviä kuin olisi pitänyt.

Muistaisin jossain joskus syöneeni mazariineja, joissa oli pomadan alla jonkinlainen kreemi, mutta ei näihin semmoista laitettu. Herkullisen näköisiä, mutta aika kuivia syötäviä.

Aamupäivällä tehtiin myös ns. Neljä vuodenaikaa -kakku. Se onnnistui paremmin. Olisin tosin halunnut siihen päälle jotain muuta kuin nyt, vaikka vadelmia tai viinirypäleitä, mutta ei sattunut olemaan koulun varastoissa. Täytyi siis tyytyä mandariinilohkoihin, ananakseen, mustikoihin ja punaherukoihin. Hedelmien ja marjojen alla on suklaata, marsipaania, aprikoosimarmeladia, kakkupohjaa ja diplomaattikreemiä eli aikas paljon kaikkea. Niin arvokkaita kakkuja, etteivät oppilaat pääse moisia maistelemaan.

Mehua ja hilloa

Eilen ja tänään keitettiin mehuja, hilloja, hyydykkeitä, marmeladeja myytäväksi ensi viikon keskiviikosta alkaen. Tarkoitus olisi myydä niitä vuoroin torilla ja Torikeskuksen aulassa, sekä vanhempainillassa ja kotiväenpäivänä.

Oikealla punaherukkamehupulloja, joihin tein etiketit. Ennen vanhaan puhuttiin kyllä punaisesta viinimarjasta eikä herukasta...

Varsinaisten koulutuntien jälkeen sitten vielä melkein 4 tuntia "ylimääräistä työtä". Perunasämpylää kylmään ja pieleen mennyt yritys tehdä jotain toissapäivän liikaa vaahtoutuneesta suklaaleipätaikinasta.

Taas maanantai

Ja kiireinen semmoinen. Sitä samaa kuin viime viikolla, eli kokkiluokan oppilaiden ohjaamista. Ja sämpylöitä, paljon sämpylöitä. Kaura-, romix- ja grahamsellaisia.

Jossain välissä yritin tehdä suklaaleipätaikinan loppuviikkoa varten, mutta se epäonnistui täysin. Käytin liikaa aikaa leivinjauheen etsimiseen (täytyi lopulta hakea ihan eri rakennuksesta). Tosiasiassa ohjeessa ei ollut minkäänlaista valmistusvaiheohjetta, ja nyt sitten jouduin kärsimään siitä, etten viime vuonna ollut tuskin koskaan konditoriaryhmässä (jossa tehtiin suklaaleipiä harva se päivä). Ja sehän ei siis johtunut minusta.

Kahdelta olin jo ihan poikki, mutta sitten piti vielä istua toista tuntia tuotehinnastoasioita selvittelemässä.

Ihan liikaa töitä

Nyt oli sitten ensimmäinen kokonainen päivä leipomolla kolmistaan. Olisi pitänyt aloittaa jo seitsemältä, mutta olin koululla vasta n. 20 yli 7, ja sitten siitä kuusi tuntia eteenpäin.

Koko ajan tuntui olevan kova kiire, ja tekemistä vaikka kuinka, mutta näin jälkeenpäin ajatellen en saanut aikaan juuri muuta kuin suklaaleipiä (pilven muotoisia pikkuleipiä) ja vaniljavannikkeita. Muutama pasteija siinä sivussa.

Suklaaleipätaikina tarttui ensin yhteen kaulauskoneeseen ja sitten toiseen, aamusta meni hirveästi aikaa niiden puhdistamiseen, mutta tarpeeksi puhtaaksi niitä ei saanut lopultakaan. Koko loppupäivän kaikki taikinat tarttuivat niiden teloihin, ja olin siis tehokkaasti pilannut kaikkien muiden päivän.

Pieleen menee ja kunnolla....

...ainakin aleksanterinleivos (kirjoitetaankohan se isolla vai pienellä, kun Aleksanteri on kuitenkin nimi?). Jotenkin en taaskaan saanut voipaperista taiteltua oikeanlaista pursotuspussia ja suklaa valui miten sattui. Ja pomada jähmettyi liikaa, niin raitoja ei saanut vedettyä kunnolla. Tuli todella epämääräisen näköistä jälkeä, vaikka maku oli hyvä.

Tiistaina ja keskiviikkona oli teoriaa, eilen tosin sen jälkeen pari tuntia leipomolla ja 8 litraa sämpylätaikinaa aamua varten.

Tänäänkin jäätiin varsinaisten koulutuntien jälkeen tekemään samaa, tällä kertaa vain 4 litraa. Litramäärä on siis taikinoiden vesimäärä, siihen jauhot sun muut. Ja sämpylät paistamista vaille valmiiksi. Aamulla sitten uuniin.

Taas uusi viikko

...ja kellot edelleen samassa ajassa kuin torstaina eli väärässä.

Tänään leipomoluokassa oli toisen vuoden kokkioppilaiden pakollinen valinnaiskurssi, niinkuin joka maanantai tästä lähtien tämän jakson ajan. Eli me "vanhemmat" oppilaat emme voi ainakaan maanantaisin toteuttaa kevään suunnitelmaa, leipomista kolmistaan ruokailuun ja Vakipaikkaan. Maanantait menevät siis ohjatessa ja valvoessa niitä muita. Tänään olin mukana tekemässä juustosämpylöitä ja patonkeja.

Seitsemäntoista minuuttia vaille kymmenen

...olivat koulut kellot melkein koko päivän. Siis sen jälkeen, kun ne aamulla olivat reilut viisi minuuttia edellä ja lopulta ehtivät siihen seitsemäntoista vaille kymmeneen.

Eilen oli uusi opettaja ja uusi aine, jotain yritystoiminnasta. Voihan se olla ihan kohtalaisen mielenkiintoista, vaikka ei minusta yrittäjää koskaan tulekaan. Ei riitä riskinottokyky.

Tänään oltiin leipomolla, siivottiin kesän pölyjä ja inventoitiin raaka-aineita. Ja sitten suunniteltiin murotaikinakurssin tuotteita, mazariineja ja tartaletteja sun muuta semmoista pitäisi valmistua. Ja todellakin jotain piparitalon tapaista, mutta mahdollisesti vaaleasta taikinasta.

Toinen lukuvuosi

Koulu sitten alkoi tänään. Ja kaikki alkusyksyn suunnitelmat meni uusiksi.

Meidän neljän vanhemman opiskelijan piti olla koulun leipomolla vähintään neljänä päivänä viikossa leipomassa koulun ruokalaan ja kahvilaan, ja yksi päivä olisi ollut jotain valinnaisainetta. Mutta nyt onkin yhden valinnaisaineen lisäksi kaksi päivää pakollista Leipomoalan yrittäjyyttä. Leipomoon jäisi kaksi päivää (ja kolme opiskelijaa), eikä sekään oikein innosta, kun muilla oppilailla on perjantai vapaa. Lopullinen tilanne selviää huomenna.

Muuten huomisen päivän ohjelmasta ei ole tietoa, mutta ylihuomenna torstaina lukujärjestyksen mukaan alkaa valinnaiskurssi "Piparkakkutalot, piparit ja santaikinaleivonnaiset". Siis PIPARKAKKUTALOT! Elokuussa!

Viimeinen päivä

Neljä viikkoa meni todella nopeasti ja nyt työssäoppimisjakso sitten päättyi. Kovin paljon en sittten lopultakaan leiponut, kun sää ei sitten missään vaiheessa viilentynyt tarpeeksi. Mutta muuten näin kahvilatoimintaa takahuoneen puolelta aivan eri tavalla kuin kahvilan asiakkaana koskaan näkisi.

Välillä oli kiireistä, välillä hiljaisempaa, mutta lähes koko ajan kuitenkin jotain tekemistä.

Torstai

Päivä venähti työpäivän jälkeisen polkupyörän rengasrikon ja kirpputorikierroksen kanssa niin pitkäksi, etten taaskaan jaksanut päivittää blogia. Mutta löysinpä kirpparilta kauan toivoneeni Philips Ahkera -yleiskoneen ja todella halvalla! Jos vaikka innostuisi taas kotonakin leipomaan enemmän.

Kahden viikon päästä jo koulussa

Niin todella, eilisestä kaksi viikkoa koulun alkuun. Meni kesäloma kyllä yhdessä hujauksessa, eikä mitään saanut aikaiseksi. Paitsi tämän työssäoppimisjakson, jos tämä nyt sitten kelpaa koululle.

Kahvilassa on kuuma ja kärpäsiä, välillä aika raskasta. Työ edelleen sitä samaa, sämpylöiden ja patonkien täyttämistä, pöytien siivoamista, myyntivitriinin täyttämistä. Tänään sain pistohaavan sormeeni tuorekelmun repäisylistasta ja se taitaa olla lievästi tulehtunut. Eli jotain uutta sentään.

Seitsemästoista päivä

Ja taas tänä tiistaina jäi blogi kirjoittamatta.

Viimeinen viikko

Aamulla kaikki meni pieleen, ja oli varmaan vähän kuumettakin, mutta menin kuitenkin töihin. Ja kyllä se muuten ihan sujui, mutta kylmiöön meneminen tuntui aika kamalalta. Lopulta palelin niin, että täytyi vaihtaa pitkähihainen paita päälle. Iltapäivällä olo parani.

Leivoinkin taas jotain: gluteenittomia "pullia". Lainausmerkeissä siksi, että eihän gluteenittomista jauhoista mitään oikeaa pullaa saa aikaiseksi, kunhan vähän jotain sinne päin.

Näihin pulliin tuli päälle kardemummaa, joten ne tuoksuivat oikealta pullalta, mutta rakenne ja maku (ja niinkuin kuvasta näkyy, muoto) eivät sinne päinkään.

Iltapäivällä käytiin vielä ostamassa kananmunia Huittisista suoraan kanatilalta.

Kesän kuumin päivä

Eilisen kaatosateen jälkeen tuli sitten tolkuttoman kuuma päivä. Kahvilassa todella hiljaista, hyvä ettei mennyt paljon sämpylöitä tai leipiä, ei niitä olisi jaksanut paljon tehdäkään.

Kolme viikkoa takana. Aika on mennyt todella äkkiä. Leivottua ei ole edelleenkään juuri tullut, kuumuudesta johtuen. Toivottavasti tämä silti kelpaa työssäoppimisjaksoksi.

Vettä sataa sisällä ja ulkona

Ulkona kaatosade melkein koko päivän ja ukkosta. Sisällä ei sentään varsinaisesti satanut, kattokaan ei vuotaisi kerrostalon alakerrassa, mutta kaadoin vahingossa kylmiön ylähyllyltä päälleni ämpärin, jossa oli (onneksi vain vähän pohjalla) kylmiön kondenssivettä. No, olin juuri lähdössä kotiin ja ulkona olisin kastunut kuitenkin.

Osittain varmaan sateenkin vuoksi hiljainen päivä. Sämpylöitä, patonkeja ja vitriinin täyttämistä.

Tämäkin viikko yli puolessävälissä

Kahvilan edessä oli sattunut kolari vähän ennen kuin menin töihin, http://www.tyrvaansanomat.fi/Uutiset/1194687827722/artikkeli/nokkakolari+asemakadulla.html. Ei henkilövahinkoja, mutta autot lunastuskunnossa. Romujen ihmettelijöistä riitti asiakkaita kahvilaankin melkein ruuhkaksi asti.

Eipä sitten juuri muuta. Päivä meni perushommissa.

Tiistai

Juu, meni taas (ainakin) yksi päivä tälläkin viikolla, että en ehtinyt blogia päivittämään. Illat menee siihen, kun yritän jotenkin selvitä ilman (takuuhuollossa olevaa) tallentavaa digiboxia, eli Yle Areena on kovassa käytössä...

Yhdestoista päivä

Taas yksi viikko alkamassa. Kahvilassa vain tuntuu hiljenevän, tietty kesälomakausi parhaimmillaan ja ihmiset mökeillä tai muilla lomamatkoilla. Ainakin nukkuvat pitkään: kun yleensä ruoka-annoksia alkaa mennä yhdentoista aikoihin, niin tänäänkin vasta joskus yhden jälkeen.

Muuten lähes sitä samaa kuin ennenkin.

Kahvilan logo työ-T-paidan selässä

 PS. Kahvilan nimi "Jaatsin kahvila" tulee lähellä sijaitsevasta Jaatsin talosta, joka oli Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti, ja toimii nykyisin Sastamalan kaupungin kulttuuripalveluiden toimistona (http://www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=4317).

Kahvilan nimen on tosin useampikin henkilö lukenut väärin: alun J-kirjaimen S-kirjaimeksi.

Puolenvälin päivitys

Puolet työssäoppimisjaksosta takana ja mitä olen oppinut: kaikenlaista kahvilan toiminnasta.

Pääsin sitten lopulta leipomaankin, kun ilma oli tarpeeksi viilentynyt (eilen oli aamulla vain 11 astetta!) Tein mokkapaloja, joista tuli vähän normaalia vaaleampia johtuen siitä, että käytin kaakaojuomajauhetta varsinaisen kaakaojauheen sijaan. Siksi, että sitä sattui löytymään kahvilan kaapista. Hyviähän niistä silti tuli.

Toinen torstai

Eikä juuri sen kummempaa.

Ankkuriohjaaja Minna eli työssäoppimisjaksoni valvoja kävi kahvilassa, niinkuin oli sovittu. Kysyi, onko kaikki tehtävät (siis koulua varten) ja arvioitikeskusteluasiat selvillä. Ei niin mitään. En saanut mitään tehtäviä tätä jaksoa varten, kirjoittelen vain tätä blogia ja väännän tästä varmaan jonkinlaisen suppean työssäoppimisjakson päiväkirjan ja kirjoitan ehkä jonkinlaisen raportin.

Ja mitä arviointikeskusteluun tulee: siis mikä keskustelu ja kenen kesken? Ei alkuvuoden työssäoppimisjaksollakaan ollut minkäälaista arviointikeskustelua, niin en sellaista odota nytkään.

Jonkin arvosananhan tästä tietenkin saa, mutta sen ehtii hakea vaikka sitten, kun koulu alkaa.

Keskiviikko

Oops, I Did It Again! Eikun se oli muinainen päivän hitti, mutta unohdin siis taas kirjoittaa blogiin. No sitä samaa se olisi ollut kuin muinakin päivinä.

Seitsemäs päivä

Päivällä on mielessä jotain, mitä tännekin voisi kirjoittaa, mutta kuumuuden vuoksi ja toista viikkoa kestäneen rymsteerauksen* jälkeen ei enää iltaisin muista, mitä se oli ja jos muistaisi, ei jaksaisi kirjoittaa.

Eli muuten sitä samaa, paitsi Siwasta kävin ostamassa jauhelihapihvejä hampurilaisiin. Ja hiljaisina hetkinä kaappeja järjestellessäni löysin mm. 12 kahvinkeittimen lasipannua. Ei heti tule pulaa, vaikka yksi hajoaisikin.

*rymsteeraus = huonekalujen siirtely (tilan tekemiseksi uudelle sohvalle)

Toisen viikon maanantai

Eikä mitään uutta, keittiössä sen kun kuumenee. Eli ei leivontaa tiedossa varmaan tälläkään viikolla.

En tiedä, miten oli mahdollista, että oli kiireisen tuntuinen päivä, vaikka asiakkaita kävi aika vähän. Jotain pientä tekemistä melkein koko ajan kuitenkin.

Viides päivä ja viikko takana

Helle jatkuu. Välillä pilviäkin taivaalla, mutta ei viilennystä.

Pilvinäkymä kahvilan kabinetin parvekkeelta.

Samaa kuin muinakin päivinä. Sämpylöitä ja leipiä. Munavoita ja karjalanpiirakoita. Ainakin keitettyjä munia olen kuorinut enemmän kuin aiemmin yhteensä, keitetty muna kun ei ole koskaan kuulunut mieliruokiini.

Neljäs päivä

Uups! Helle uuvutti niin, ettei jaksanut edes blogia päivittää. Päätettiin, ettei toistaiseksi voi leipoa mitään, koska ajatuskin uunin käyttämisestä yli 30:n asteen lämpöisessä keittiötilassa ei kuulosta houkuttelevalta.

Kolmas päivä

Eipä juuri muuta eroa eiliseen kuin se, että oli vähän viileämpää. Ulkona tuuli, ja kahvilaan sai läpivedon.

Aamulla jo näytti siltä, että voisi ehtiä leipoa jotain, oli aika hiljaista, mutta iltapäivällä tulikin tosi kiireistä. Toisaalta kuumuus ei innosta leipomaan, kun sitten pitäisi vielä laittaa tavallinen uuni päälle sen R-Menun konseptiuunin lisäksi.

Toinen päivä

Ja noin suunnilleen koko kesäloman puoliväli.

Aika samanlaista kuin eilen. Täytettyjä patonkeja ja leipiä. Tiskaamista. Ihan oma-aloitteista ja vapaaehtoista siivoamista.

Aika kuumaa. Kahvilan puoli on viileä, mutta pieni keittiötila tukalan kuuma, kun monta lämmittävää sähkölaitetta on päällä koko ajan. Ainakin tiskikone ja uuni, semmoinen tiettyjen pakastettujen valmisannosten lämmittämiseen ohjelmoitu laite (http://www.restamenu.fi/). Tänään käytin sitä ensimmäisen kerran, lämmitin annoksen lihapullia ja perunamuusia. Muusi on pakasteena pellettimuodossa, aika omituisen näköisiä, mutta lämmittämisen ja sekoittamisen jälkeen ihan normaalin perunamuusin näköistä.

Jonain päivänä pitää sitten kokeilla kassakoneen käyttöä ja varmaan leipoakin jotain.

Loman loppu ja työharjoittelun alku

Eli ensimmäinen päivä Jaatsin kahvilassa (http://jaatsinkahvila.nettisivu.org/). Kahdeksasta vähän yli kahteen, meni aika nopeasti.

Tein aamupäivän erilaisia täytettyjä leipiä, eli sämpylöitä ja patonkeja myyntitiskiin. Tiskasin, vähän tyhjensin pöytiä ja luppoaikana raivasin takahuonetta. Ei tänään sen kummempaa.

Ei onneksi tarvitse käyttää kuumia koulun työvaatteita, T-paita ja essu tulee talon puolesta, muuten omat vaatteet ja vapaavalintaiset kengät.

Nyt pitäisi vielä etsiä huomiseksi jotain leivontaohjeita...

Kesäloma!!!

Alkoi tänään! Neljä viikkoa lomaa! Ja vielä yksi elokuussa työharjoittelun jälkeen!

Tänään ei muuta kuin pikainen käynti koululla hakemassa todistus tai oikeammin opintosuoritusote. 49 opintoviikkoa suoritettu, 120 pitäisi yhteensä (vähintään) jaksaa Elintarvikealan perustutkintoon.

 

HAUSKAA KESÄÄ KAIKILLE!!!

Se olis niinku todistusta vaille valmis...

...siis ensimmäinen vuosi. Huomenna sitten se todistuksenhaku eikä muuta.

Sen jälkeen, kun olin viikonloppuna ensin pudonnut sängystä, sitten loukannut käteni ottelussa auton takaluukun kanssa ja lopuksi sairastunut flunssaan, tämän viikon alku eli eilinen tuntui jotenkin oudolta. Ihan kuin olisi tullut kouluun pitkän tauon jälkeen, vaikka takana oli vain kolmen päivän viikonloppu. Eikä ollenkaan tuntunut siltä, että koulu olisi loppumassa, ei mitään semmoista muista kouluista tuttua "kevennettyä" koulunkäyntiä, jotain videoiden katselua tms. Kovaa työtä viimeiset päivät, siis leipomoluokan perusteellinen siivoaminen.

Vähän jotain ehdittiin leipoa, viime viikolla vielä esimerkiksi vasemmalla näkyvä ainakin etäisesti aleksanterinleivosta muistuttava herkku.

En tiedä, mitä kumman mikrovärinää minulla on käsissä, mutta tuotakin kun tarkasti katsoo, huomaa että suklaaraidat ovat lähes kokonaan pientä s-mutkaa. Sama juttu alkuviikosta kreemipursotuksia tehdessä, ei sitten millään tullut suoraan linjaa. Mitähän sillekin asialle tekisi...

40. viikko

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

2 luku

Perusoikeudet

12 §

Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. 

---

 Ai miksikö tämä tänään? Oli ajankohtainen asia tällä viikolla, mutta en tässä erittele tarkemmin.

Toiseksi viimeinen torstai

Eilen tein ylioppilaita ja tänään mokkapaloja. Ja lopultakin sain aikaiseksi sopia kesän työssäoppimisen ajankohdan eli 4. - 29.7. olisi tarkoitus olla Jaatsin kahvilassa. Siitä sitten myöhemmin.

Ai niin, eilen oli myös se alkusammutusharjoitus, joka viimeksi talvella peruuntui, koska kukaan paloasemalta ei muistanut tulla paikalle. No nyt oli paikalla useampikin palomies, ja jokainen oppilas sammutti jonkun palavan laatikon sammuttimella. Helppo juttu.

Huomenna vapaapäivä ihan virallisesti, eli pitkä viikonloppu edessä!!!

Kahden viikon päässä kesälomasta

Joku kokkioppilasluokka oli leipomolla tänään, se tietää ahtautta ja välillä epämääräistä sähläystä. Olivat sentään melko innokkaita tekemään kaikenlaista, toisin kuin joku muu luokka muutama viikko sitten (ja ties minkälaisia oppilaita "vieraana" taas huomenna).

Tehtiin porkkanaleivoksia, mustikkamuffinseja ja tummaa vetopohjaa, jota tosin ei ehditty kääriä tortuiksi.

Osasta porkkanatorttupohjaa tehtiin kakkuja, joihin pursotettiin koristeeksi porkkanoita, samasta tuorejuustokuorrutteesta kuin koko kuorrutuskin, mutta vähän väriä lisää.

Iltapäivä käytettiin suklaakoristeluiden pursotusharjoituksiin. Ihan mahdotonta hommaa; suklaa kovettuu koko ajan, pursotuspussi ei pysy kasassa, joka paikka on suklaassa...Ja sitten jos saa jonkun kuvion onnistumaan, se hajoaa kalvolta irrotettaessa. Raivostuttavan hankalaa.