Kortteja ja kyniä...

...jäi tästä viikosta.

Sain Ensiapu 1 -kortin, vaikka kuusi tuntia koulutuksesta puuttuukin. Parin viikon päästä kuuntelemaan puuttuvat tunnit jonkin raksalinjan kanssa.

Kyniä, esitteitä ja vähän sekalaista sälää jäi saaliiksi eiliseltä käynniltä Elintarvikemessuille Pirkkahalliin, eikun Tampereen messu- ja urheilukeskukseen noin virallisesti. Matka junalla ja neljä tuntia perillä, ja sen jälkeen vielä vapaata shoppailua noin toiset neljä tuntia. Jalat väsyivät aika lailla ja lopulta kaikki muutkin paikat.

Kahtena leipomopäivänä olin taikinantekijä, ja tänä vuonna ryhmäjako toimii niin ettei sitten muuta tarvitse tehdäkään. Eli lihapiirakka-, juhlapitko-, tomaattileipä- ja perunarieskataikinoita.

Syyslomaltapaluu

Alkoi sitten mukavasti tämäkin viikko...Juuri kun olin ehtinyt ennen syyslomaa iloita siitä, etten joudu koko syksynä enää samaan ryhmään Ei-tee-koskaan-mitään-henkilön kanssa, niin päädyimpäs sitten koko teoriapäiväksi parityöskentelyyn sen kanssa...Argggh!!!

Siis syysloma venähti sitten osaltani vähän pidemmäksi, kun aloitin hyvissä ajoin, eli toissa viikon tiistaina. Tuli tehtyä pieni Saksanristeily. Siis Ruotsinristeilyhän on semmoinen, että ollaan samassa laivassa Tukholmaan ja takaisin välillä maissa käymättä. Niin tämä oli sitten vastaavanlainen Saksanristeily, maissa tuli käytyä vain tax freessä, koska sitä ei rahtipaatilla http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?mmsi=230007000&header=true ollut.

Kolme päivää konditoriaryhmässä

Nyt on vähän eri systeemi kuin viime vuonna, jolloin ryhmä ja tehtävät vaihtuivat joka päivä. Eli nyt samassa ryhmässä koko viikon, saa tehdä loppuun useampipäiväiset työt.

Keskiviikkona karjalanpiirakoita, jotka paistettiin torstaina; ja talonpojanleipiä (pikkuleipä), jotka myös paistoin torstaina ja pakkasin vasta tänään; torstaina lime-jogurttihyydykekakkuja, jotka viimeisteltiin tänään...ja siinä sivussa lohi- ja metvurstipaistoksia ja toscapiirakoita uudesta toscajauheesta.

Kakut siis tehtiin jogurtista ja pinta lime-sitruunamehusta liivatelehdillä hyydyttämällä. Ja pohja Digestive-keksimuruja ja voita. En sanoisi kovin herkulliseksi, mutta kai joku tykkää...

Kolme peräkkäistä päivää tuntuu kyllä jaloissa, vaikka onhan se tätä ollut ennenkin.

Apua!

Oli sitten ensimmäinen kerta ensiapua. Eihän se teoriaosio mitenkään vaikeaa ole, samat jutut on saanut kuulla ja lukea monta kertaa, mutta en ymmärrä miksi se opettaja vaati minua kertaamaan elvytysharjoituksen ties kuinka monta kertaa, mutta kaikki eivät tehneet sitä opettajan nähden ollenkaan.

Tasavertainen kohtelu olisi ihan kivaa muutenkin, kuten siinä, että ensin kielletään menemästä samaan harjoittelupaikkaan, jossa on ollut, mutta toiset saa kuitenkin mennä. Sitä voi sitten perustella harjoittelupaikkojen vähäisyydellä, mutta voisihan niitä vähiäkin paikkoja vaihtaa keskenään.

Muutenkin työharjoittelupaikan (tai työssäoppimispaikan) etsiminen stressaa jo nyt, vaikka jakso alkaa vasta helmikuussa. Kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista; paikassa pitäisi oppia jotain, mutta toisaalta olisi valittava paikka, jonne on työllistymismahdollisuus, eikä ne kaksi ehtoa kohtaa...

Koulussa oli nyt alkuviikolla joku Hyvinvointi virtaa -tapahtuma, jota en kyllä huomannut muusta kuin jaetuista pinsseistä.