Pullakuskina

Olin kondis- eli kondiittoriryhmässä tänään. Tarkoittaa sitä, että ei takinantekoa, ylöslyömistä eikä paistamista. Aamupäivä valmiiden tuotteiden pakkaamista, hinnoittelua ja kuljettamista ammattikoulun Vakipaikka-kahvila/lounasravintolaan. Alla pari kuvaa:


Eli vasemmalta oikealle:

1. Pakkaamani (mutta ei leipomani) amerikkalaiset omenapait
2. Hintalappu (käsialani on siis todella surkea niinkuin näkyy!)
3. Omenapait (alhaalla) ja ihan ekaksi pakkaamani toscapiirakat ylempänä myyntivitriinissä

Vanhan sanonnan mukaan köyhän talon porsaat ovat jonossa. Rikkaan talon porsaat ovat ilmeisesti sitten tiiviissä laumassa, kuten kuvasta (oikealla) näkyy. No, oikeasti tuossa on vain miljoonan murto-osa jauhelihapasteijoista, joita tein iltapäivän. Vieläkin nenässä semmoinen sipulin ja jauhelihan tuoksu.









Sitten vielä muutama kristallipulla. Yritin opetella oikeaoppisen solmun tekemistä, mutta eipä oiken tullut mallin mukaista. Tosin pullien muoto muuttuu paistuessa ja pikkuvirheet häviävät voisulavoitelun ja sokeroinnin alle. Hyviä olivat, vaikka en kunniaa niistä voikaan ottaa.






Mitä opin tänään:

• EI kananmunalaatikkoa pöydälle!
• EI alumiiniastioita ja -työvälineitä tiskikoneeseen!