Maanantai
Samaa vanhaa pakkaamista, välillä pääsin tiskaamaan (vitriinitarjottimia ja taikinalaatikoita)
Tiistai
Prisman elektroninen kulunvalvonta oli aamulla ilmeisesti samaa mieltä kanssani siitä, että olen jo pakannut aivan riittävästi: se ei päästänyt minua sisälle! Kiersin kaikki mahdolliset ovet, mutta ei mistään. Lopulta jouduin soittamaan leipomoon, että seisoskelen täällä oven takana, voisiko joku tulla avaamaan oven. Ei kiva aloitus päivälle.
Keskiviikko
Tämän viikon hiljaisin päivä. Ei edes pakkaamista koko päiväksi.
Torstai
Sitä samaa. Tänään sitten ihan oikeasti laitoin Imatranpiirakoita perunapiirakoiden paikalle. Ai niin, viikon kohokohta: puolet työssäoppimisjaksosta takana!!!
Perjantai
Kun ei tarvitse miettiä sitä, mitä tekee, niin ehtii miettiä kaikenlaista muuta. Kuten esimerkiksi sitä, että tämän työssäoppimisjakson aikana piti antaa näyttö. Mikä näyttö ja mistä? Näyttöä varten pitäisi tehdä näyttösuunnitelma, mutta ei sitäkään voi ihan tyhjästä nyhjäistä. Jos ei näyttöä, niin meneekö koko tämä jakso hukkaan? Ja mitäs sitten tapahtuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti