Maanantai
Kakkuja. Melko mauttomia sitruunakakkuja, joista osa naamioitiin herkullisen näköisiksi suklaaganachella. Pikku ongelma vain: kuorrutettuja kakkuja ei voi pakata kelmuun tai sellofaaniin, ainoastaan kakkulaatikoihin. Eikä koko koululla ollut kakkulaatikoita. Jossain vaiheessa tunsin jaloissani kävelleeni varmaan usean kilometrin etsien niitä laatikoita, ja totesin ettei niitä tosiaan ole missään, enkä muutu kakkulaatikoksi millään. Kakut (ja myös muiden kuin minun) jäivät siis luokkaan kuivumaan.
Tiistai
25 km Järvenpäähän vain kuullakseni koulun pihassa, ettei ole koulua tänään, opettajilla koulutuspäivä. Siitä ei sitten voinut kertoa eilen mitään!
Maanantaiset kakut olivat jo tietenkin pilalla, mutta en jaksa ottaa sitä ongelmakseni. Jossainpäin lojuu myös iso kasa viime perjantaina tehtyjä kuorrutusta vaille valmiita aleksanterinleivoksia. Tämä päivä enimmäkseen marsipaanipingviinien tekoa joulukuiseen Mäntsälän joulumaahan (ja ehkä ensi viikon avointen ovien päivään, jos ehtii).
Torstai
Myöhästyin koulusta, koska juutuin sirkuskulkueeseen. Voisi olla hyvä vitsi ja kautta aikain paras tekosyy myöhästymiseen, mutta valitettavan totta. Sirkus Finlandia siirtyi Hyvinkäältä Järvenpäähän tismalleen samaan aikaan kuin minä. Liikennevaloissa jumitti, kun vain pari kolme sirkusrekkaa tai jättiasuntovaunua pääsi kerralla vihreistä läpi. Ja muut odottivat taas seuraavaa vihreää.
Tänään oli tarkoitus pitää opinnäytetyöhön kuuluva PowerPoint-esitys. Ehdotin ensin, että jos kymmenen aikoihin, ennen ruokailua. No ei, pidetään ruokailun jälkeen kahdeltatoista. Toinen meistä kahdesta ehti pitää esityksensä, sitten tilaan (vanha ruokasali) ilmestyi joku kokkiluokka syömään. No, odotetaan. Välillä tila oli tyhjillään, mutta silloin eivät minun luokkani oppilaat ehtineet. Ja sitten taas kokkiluokka tuli syömään jälkiruokaa... Kello oli noin kymmentä vaille kaksi, kun lopulta oli sopiva hetki. Ja kaikilla tietysti vain kova kiire kotiin. Pidin kuitenkin esitykseni, mutta kukaan ei halunnut kysyä mitään. Ei halunnut viivyttää kotiinpääsyä. Olikohan se sitten hyvä vai huono minun kannaltani, en tiedä. Ainakin esitys on nyt pidetty, vain kirjallisen osuuden loppuunkirjoittaminen jäljellä.
Perjantai
Eikös tuossa alkuviikossa ollut jo ihan tarpeeksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti